Juttelin taannoin muutamien keskeisten johtamisen professorien ja eräiden yritysten johtajien kanssa suomalaiseen ja yleisesti johtamisen haasteisiin liittyen. He ovat ammattilaisia johtamisen saralla.
Hieman olin yllättynyt että ”leadership”- ja ”management”-johtamisen ns. perinteisempi jaottelu oli vieras eikä me päästy keskusteluissa kovinkaan leveälle ja syvälle tältä pohjalta. Paljon käytiin johtamisen ”-ismit” ja kulloinkin aaltoina tulevia erilaisia trendejä sekä tuulia mitä käytetään ja sovelletaan kulloinkin samoin kuin eri konsultit ja firmat myyvät seuraavina läpimurtoina huipputuloksien ja tuotoksien aikaansaamiseksi.
Mietin että ilmeisesti minulle opetetut ja oppimani Peter F. Druckerin, Ian Ansoffin, Alfred D. Chandlerin, Edith Penrosen, Herbert A. Simonin, Russell L. Ackoff ja kumppanien kirjoitukset sekä löydökset ja neuvot ovat menneen talven lumia sekä turhia nykyisessä johtamisessa liittyen organisaatioihin. Tai siltä se vaikutti kun enimmäkseen kuuntelin ja osittain osallistuin keskusteluihin em. näkökulmasta. Vai ovatko ne?
Minuun on ainakin jättänyt syvästi mieleen Peter F. Druckerin kirjoitukset ja opit, joissa mainitaan johtamisen jakaminen ”leadership” (tehdään oikeita asioita; ihmisten ja osaamisen johtamista) ja ”management” (tehdään asiat oikein; asia- ja prosessijohtamista) osiin. Tämä on helpottanut minua ymmärtämään ja paikantamaan eri teorioita, malleja sekä –ismejä ja trendejä johtamisen osalta. Tämä kuulostaa jopa loogiselta ja yksinkertaiselta sekä ymmärrettävältä ja todennettavissa käytännössäkin.
”Leadership”-johtaminen
Määritetty yksinkertaisesti että tehdään oikeita asioita. Ihmisillä ja osaamisella on suuri merkitys sekä näiden kehittymisellä ja kehittämisellä. Johtaminen on ylhäältä-alas ja alhaalta-ylös. Toiminta ja tekeminen ovat päämäärätietoista ja tarkoituksenmukaista sekä systemaattista ja kokonaisvaltaista mutta sitä voidaan ja kyseenalaistetaan määrä ajoin. Tekemisen ja tuotoksien vaikuttavuus ovat tärkeitä. Valtaa-vastuuta on jaettu ja annettu sekä luotetaan toimijoiden käyttävän parhaalla mahdollisella tavalla organisaation ja asiakkaiden parhaaksi. Sisäinen ja ulkoinen maailma sekä toiminnot nähdään dynaamisina ja kehittyvinä. Ennakointi ja proaktiivisuus nähdään positiivisena ja tärkeänä sekä mahdollisena ja merkityksellisenä.
”Management”-johtaminen
Määritetty että tehdään asiat oikein. Asioilla, prosesseilla ja allokoinneilla on suuri merkitys sekä optimaalisilla toiminnoilla ja tehokkuudella. Johtaminen on ylhäältä-alas. Toiminta ja tekeminen on tavoitteellista ja systemaattista määritetyn sekä valitun oikean mallin pohjalta ja pyritään tekemään yhä tehokkaammin näitä toimia. Tehokkuus ja optimaalinen resurssien käyttö sekä allokointi ovat tärkeitä. Valta-vastuu on keskittynyt organisaation johtoon. Johto määrittää toimintatavat ja muut asiat sekä organisaatio laajasti toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. Sisäinen ja ulkoinen maailma sekä toiminta nähdään deterministisena ja pyritään tekemään määritetyt asiat entistä paremmin. Reaktiivisuus kuvaa kenties paremmin tyyliä suhteessa ulkoisiin muutoksiin ja sisäisiin toimiin.
”Leadership”- ja ”Management”-johtaminen
Mielestäni kumpaakin tarvitaan organisaatioiden johtamisessa. Kummallakin on merkitystä organisaatioiden johtamisessa sekä tarvitaan menestyksellisen toiminnan ja tuotoksien aikaansaamiseksi.
Tärkeää on miettiä ja arvioida koko ajan että tehdäänkö oikeita asioita suhteessa omaan päämäärään pääsemiseksi ja tarkoituksen toteuttamiseksi huomioiden tapahtumat ympärillä ja sisäisesti. Erityisen tärkeää on kaikkien organisaation osaajien työpanoksen ja osaamisen hyödyntäminen sekä näiden kehittäminen koko ajan. Organisaation kaikki ihmiset tai osaajat ovat tärkeitä ja voimavara menestymiseen.
Vastaavasti oikeat asiat on hyvä tehdä ns. oikein kun malli ja ratkaisut on löydetty sekä päätetty. Tekeminen oikein on hyvä kun tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit sekä seuranta ja päivitys ovat tiedossa.
Valitettavasti se vaikuttaa siltä että ”management”-johtaminen on dominoivampi ja pääpainossa monissa organisaatioissa. Ympyröivä ja sisäisen maailman muuttuessa ratkaisuna on useasti toimintojen tehokkaampi hoitaminen kuin nykyisten toimien ja mallien kyseenalaistaminen sekä muuttaminen vastaamaan paremmin muuttunutta maailmaa ja dynamiikkaa. Useasti tulos on lopulta heikko tai huono kun tällä tavoin mennään ja tehdään. Tällä hetkellä riittää paljon esimerkkejä tästä eri organisaatioissa.
Koskaan en unohda opintojen alussa kuulemaani yrittäjän ja yrityksen johdon tarinaa liittyen laskutikkuihin. Yritystä ja yrittäjän nimeä en enää muista. Tarina on mielenkiintoinen. He kertoivat kuinka kilpailun kiristyessä ja huhujen kuuluessa mahdollisesta teknologisesta muutoksesta laskemiseen jolloin he päättivät kuunnella isoa konsulttitaloa ja asiantuntijoita, joiden neuvojen turvin ostivat kilpailijoita ja tehostivat toimintaa sekä modernisoivat tuotantoa ja lisäsivät markkinointi- ja myyntipanostuksia. Kaikki oli tehty ja viritetty optimaaliseksi sekä tehty ns. oikealla tavalla. Sitten tuli markkinoille taskulaskin eikä siinä enää kauheasti auttanut asioiden tekeminen oikein kun sitä ei tehty ns. oikeita asioita.
Tämä on mielestäni hyvä esimerkki ja oppi tai ainakin itselleni että ”leadership”- ja ”management”-johtaminen tarvitaan tasapainoisena läpi organisaation menestyksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.